Kolmen antropologin yritys nojasi vahvaan tutkimusosaamiseen

Kenno sai alkunsa Elina Reposen, Anna Martelan ja Viola Strandbergin vahvasta uskosta siihen, että antropologien ja etnografien käyttämistä soveltavan tutkimuksen menetelmistä on hyötyä kansainvälistyville yrityksille. Osana opintojaan he olivat työskennelleet ulkomailla kenttätöissä.  

”Siihen aikaan oli tavallista, että osana opintoja työskenneltiin ulkomailla. Tavanomaista ei kuitenkaan ollut, että pro gradu -työn olisi tehnyt yritykselle. Tein oman graduni Nokialle Singaporessa ja Indonesiassa. Näin jälkikäteen ajateltuna me kennolaiset lähdimme yrittäjinä rohkeasti liikkeelle ilman verkostoja ja kokemusta. Kennon ydin säilyi läpi vuosien ja yrityskaupan jälkeenkin. Olemme ylpeitä siitä mitä saimme aikaan”, yrityksen toimitusjohtajana toiminut Anna Martela muistelee.

Aalto Protomosta vauhtia yrityksen alkutaipaleelle

”Ajatuksena meillä oli tehdä itsellemme kiva työpaikka. Osuimme oikeaan aikaan ja oikeaan tilanteeseen. Pystyimme yhdistelemään erilaisia asioita ennakkoluulottomasti ja katsomaan, mitä uutta syntyisi. Meillä ei ollut valmista formaattia tai struktuuria perustamisvaiheessa, mutta sellainen tilanne on tuttu meille antropologeille kenttätöistä”, Elina Reponen kuvaa.

Samoihin aikoihin Aalto Protomo tarjosi monialaista innovaatioympäristöä ja esihautomoa yrittäjyydestä kiinnostuneille Pienyrityskeskuksen toimitilan yläkerrassa Arkadiankadulla.

”Kun Kenno oli perustettu, otimme yhteyttä Protomoon, että voisimme tulla sinne. Saimme tilat käyttöön ja Kaisa Ahonen sparrasi meitä keskusteluin. Kävimme yrittäjyyskurssin ja opimme asioita, joita omissa opinnoissamme ei ollut ollut. Mietittiin yrityksen käytännön pyörittämistä, raportointia, kirjanpitoa ja tehtiin liiketoimintasuunnitelmaa.”    

Kennolaiset hyödynsivät Protomoa myös tapaamalla muita yrittäjiä ja verkostoitumalla. 

”Yrityksen perustaminen tuntui jännittävältä. Tuntui, että uskaltaako sitä sanoa ääneen. Toisaalta tuli hallinnan tunne. Saimme tukea, kun sitä pyysimme. Aika paljon alussa oli byrokratiaa, joka tuntui vaikealta”, he tuumivat. 

Tutkimustausta antoi työkaluja

Liikeidea pysyi ennallaan läpi vuosien. Ajatuksena oli tukea suomalaisia yrityksiä, jotka lähtivät kasvamaan ja kansainvälistymään. 

”Kansainvälistyminen oli erilaista 12 vuotta sitten. Myimme ihmisymmärrystä ja pystyimme tekemään laajaa asiakasymmärryksen tutkimusta. Saimme tutuista tutkimusmenetelmistä lisäarvoa.”

Kennon alkuvuosina palvelumuotoilun menetelmät yleistyivät osana yritysten palvelujen paketointia. 

”Se, että palvelumuotoilu alkoi yleistyä ja että siitä puhuttiin, auttoi meitäkin. Siihen saakka oli puhuttu määrällisten menetelmien kautta, nyt alkoivat laadulliset menetelmät yleistyä.”

Ensimmäiset asiakkaat löytyivät jalkautumalla. Helsingin yliopiston Porthaniassa järjestetystä tilaisuudesta löytyi yhteys Helsingin kaupungin kehittämishankkeiden ihmisiin.

”Silloin suunniteltiin Hämeentien pyörätietä ja pääsimme mukaan kaupungin kehittämishankkeisiin. Sattuman kautta syntyi sitten yhteys myös elintarvikealan ruotsalaisyritykseen, joka haki kulttuurintutkimukseen etnografista osaamista. Heillä oli tarve oppia ymmärtämään suomalaisia kuluttajia. Vuosien varrella asiakkaiksi tuli suuria teollisuusyrityksiä, jotka tuottivat palveluja omille asiakkailleen.” 

Kolmikko alkoi nauttia yrittäjyydestä. Yrittäjämäisestä tavasta toimia tuli luontevaa.

”Halusimme kasvaa laadullisesti, mutta myös määrällisesti. Otimme digiloikkaa ja saimme palvelut paketoitua. Myynti ja markkinointi ei kuitenkaan ole aina helppoa. Alkuun itsensä piti pakottaa myymään. Sitten se alkoi sujua jo luontevasti. Teimme struktuureja eli päätimme, että tiettyyn aikaan soitamme potentiaaleille asiakkaille tietyn listan mukaan läpi. Kävimme myös erilaisissa tapahtumissa.”

Kenno miellettiin startup-yritykseksi, vaikkei termi ihan omalta tuntunutkaan.

”Usein startup-yrityksiin liitetään tech-vivahde, emmekä tunnistaneet sitä itsessämme. Startup-yritysten halu kasvaa ja kehittyä oli kuitenkin meille tuttua, eli olimme hengeltämme startup-yrittäjiä ja halusimme luoda uutta. Yksi saavutus on, että olemme vaikuttaneet siihen, miten antropologit nykyään ajattelevat työurastaan ja siitä, mitä kaikkea opinnot mahdollistavat.” 

Yrityskaupan kautta asiantuntijatyöhön

Kun kennolaisille tarjoutui mahdollisuus tehdä yrityskauppa, siihen tartuttiin. Kenno myytiin Milttonille vuonna 2022. Kenno jäi taustalle sijoitusyhtiöksi. 

”Milttonilta otettiiin yhteyttä ja tarjottiin yrityskaupan mahdollisuutta. Ei me siihen heti tartuttu. Pohdimme siihen aikaan yrityksen seuraavia askeleita ja keskustelimme ympärillä olleiden ihmisten kanssa. Motivaationa yrityskaupalle oli lopulta mahdollisuus tulla osaksi jotain entistä isompaa. Olimme muuttaneet yrityksen nimen englanninkieliseksi jo osana brändiuudistusta vuonna 2019. Yrityksestä luopuminen ei ollut lopulta iso asia. Olemme nyt päässeet bisnesantropologian ytimeen. Sovimme tänne hyvin.”

Kenno työllisti enimmillään viisi työntekijää ja lisäksi freelancereita. Nyt kennolaiset ovat osa Milttonin tutkijayhteisöä. Kaikkiaan Milttonilla on globaalisti noin 400 osaajaa. 

”Työssämme näemme, että yritysten kasvuun liittyy nivelkohtia ja kriisejä, joihin pitäisi olla tarjolla matalalla kynnyksellä erilaista neuvontaa. Yrityskauppa oli Kennolle nivelkohta ja nyt ajatellen olisimme hyötyneet puolueettomasta tuesta päätöstä tehdessämme.” 

Opiskelijayrittäjyydestä puhutaan nyt paljon eli siitä, että yritys perustettaisiin jo opintojen aikana. Martela ja Reponen tuumivat, että Kenno perustettiin sopivana ajankohtana.  

”Yrittäjyys on varmasti tänä päivänä tutumpaa opiskelijoille.  Vastentahtoisesti yrittäjyyteen ei kannata lähteä. Yrittäjyys ei ollut meille mikään valtava loikka, eikä tuntunut riskiltä. Ei tarvinnut investoida muuta kuin omaa aikaa. Ei tarvinnut luopua mistään, ei ollut huollettavia, eikä elintasoa tarvinnut laskea. Nykyään yrittäjäksi lähtevä joutuu pohtimaan erilaisia asioita, kuten tekoälyn vaikutuksia. Tärkeää olisi edelleen, että tarjolla olisi matalan kynnyksen tukea ja neuvontaa. Tukea kannattaa aina myös ottaa vastaan.”

Tämä artikkeli on osa sarjaa, joka käsittelee Aalto Startup Centerin alumniyritysten kasvutarinoita vuosien varrelta. Lisätietoja Aalto Startup Centeristä on osoitteessa: www.startupcenter.aalto.fi

• Lue Verticsiä käsittelevä artikkeli TÄÄLTÄ.
• Lue Xipheraa käsittelevä artikkeli TÄÄLTÄ.
• Lue PulseOnia käsittelevä artikkeli TÄÄLTÄ.
• Lue Zipipopia käsittelevä artikkeli TÄÄLTÄ.